Hautajaiset

Hyvä omainen, läheisen ihmisen kuolema tuo usein monia hämmentäviä kysymyksiä. Toivomme seuraavien käytännöllisten tietojen olevan Teille avuksi järjestäessänne läheisenne hautausta.

Ennen hautausta

Hautauksen järjestelyjä varten Teidän tulisi hyvissä ajoin ottaa yhteys seurakunnan kirkkoherranvirastoon (puh. 044-7440047), jossa sovitaan hautauksesta, muistotilaisuudesta, sanomakellojen soitosta, hautapaikasta ja papin tapaamisesta.

Papit hoitavat hautaukset vuoroperiaatteen mukaan, mutta hautauksen voi omaisten toivomuksesta hoitaa joku muukin kuin vuorossa oleva pappi.

Seurakunnan jäsenen kuoltua soitetaan vanhan kirkollisen perinteen mukaan ns. sanomakellot arkisin omaisten toivomana ajankohtana (pakkasraja talvella –20).  

                 

Toimituskeskustelu papin kanssa

Papit pyrkivät tapaamaan vainajan lähiomaiset tai muut hautauksesta huolehtivat henkilöt joko kirkkoherranvirastossa tai muussa sopivassa paikassa. Pitkien välimatkojen tms. syiden takia keskustelu käydään joskus myös puhelimessa. Toimitukseen valmistautuvan papin on hyvä tietää jotain vainajan elämänvaiheista, perheestä yms. vainajan elämään liittyvistä asioista. Kun puhutaan läheisen ihmisen menetyksestä, olennaisia asioita ovat viimeiset vaiheet, yhdessä tehdyt arkisetkin asiat, kaikki rakkaimmat muistot. Siunauskeskusteluun voi ottaa mukaan vainajan kuvan. Toimituskeskustelun aikana voidaan valita siunaustilaisuuden virret ja käydä läpi hautajaisten yksityiskohdat.

 

Siunaustilaisuus

Hautaan siunaaminen on luonteeltaan kristillisen seurakunnan jumalanpalvelus, jonka keskeisiä osia ovat rukous ja Jumalan sana. Siunaus toimitetaan yleensä kirkossa, pikkukappelissa tai kesäaikana usein myös ns. kesäkappelissa hautausmaalla. Pikkukappeliin mahtuu noin 10 hengen saattojoukko. Siellä ei ole säestyssoitinta.

Kantajat kokoontuvat hakemaan arkkua ruumishuoneelta noin 20 minuuttia ennen tilaisuuden alkua. Vainajan lähiomaiset istuvat etupenkeissä. Siunaustilaisuudessa voidaan virsien lisäksi esittää myös muuta tilaisuuteen sopivaa musiikkia. Hautajaiset on surujuhla, jossa hillityllä, yleisimmin tummahkolla pukeutumisella osoitetaan kunnioitusta ja osanottoa.

Mikäli kirkossa valokuvataan, tämä on tapahduttava arvokkaasti ja mahdollisimman huomaamattomasti. Rauhattoman lapsen kanssa voidaan tilaisuutta seurata urkuparven alla olevasta leikkihuoneesta, jonka yhteydestä löytyvät myös WC-tilat.

Kukkien lasku

Kukat voidaan laskea ensimmäisen virren jälkeen, siunauksen jälkeen tai haudalla. Kukkia laskettaessa voidaan toimia esim. seuraavalla tavalla:

- Lähisukulaiset laskevat kukkansa ensin
- Lukija on oikealla puolella, mikä helpottaa nauhan tai kortin käsittelyä
- Tekstin voi jättää myös lukematta
- Päällysvaatteet jätetään kirkon penkkiin
- Lähintä omaista lukuun ottamatta kukat lasketaan arkun viereen, ei sen päälle

Viimeisen virren jälkeen kukat haetaan pois ja kantajat asettuvat paikoilleen. Mikäli kukat lasketaan vasta haudalla, kirkosta lähdetään toisen virren päätyttyä.

Haudalla

Saavuttuaan haudalle kantajat odottavat hetken, kunnes saattoväki ehtii tulla lähelle hautaa. Arkkua hautaan laskettaessa miehet ottavat hatun pois päästä. Kantajat tekevät samoin vedettyään kantoliinat ylös haudasta. Vanhan kristillisen tavan mukaan arkku lasketaan hautaan siten, että vainajan kasvot ovat itään, nousevan auringon suuntaan.

Jos kukat on laskettu jo kirkossa voi haudalla useampi yhtä aikaa asettaa kukat hautakatteelle.  (Hautakatteen päälle ei saa laittaa kynttilää palovaaran vuoksi.) Kun kukat on viety haudalle, lauletaan joko virsi 377:1-2 tai 30:1-2, jonka jälkeen vanhan tavan mukaan esitetään kutsu mahdolliseen muistotilaisuuteen.

 

Muistotilaisuus

Muistotilaisuus on omaisten järjestämä tilaisuus, johon mahdollisuuksien mukaan myös pappi ja kanttori osallistuvat, ja se voidaan toteuttaa esim. seuraavalla tavalla:

- Ruokavirsi ja rukous
- Ruokailu tai kahvitarjoilu
- Muistohetki, johon voi sisältyä virsiä, puheita ja musiikkiesityksiä. Pienen saattoväen on luontevaa muistella keskustellen yhdessä. Lopuksi luetaan adressit.
- Kahvitarjoilu

Muistotilaisuuden suunnitteluun voitte saada apua siunaavalta papilta.

 

Haudan hoitaminen

Kirkkolaki velvoittaa hoitamaan hautaa hautausmaan arvon mukaisesti. Omaiset voivat itse huolehtia haudan hoidosta tai antaa sen seurakunnan tehtäväksi. Hautauksen jälkeen tulee omaisten huolehtia itse reunakivien ja muistomerkin paikoilleen asettamisesta.

 

Surun hoitaminen

Vanha hyvä perinne on osallistuminen jumalanpalvelukseen hautausta seuraavana sunnuntaina, jolloin luetaan yhteisen esirukouksen yhteydessä vainajan nimi ja rukous surevien puolesta.

Voitte ottaa yhteyttä seurakunnan työntekijöihin, jos koette tarvitsevanne tukea tai apua. Pyhäinpäivänä seurakuntamme kutsuu erityisesti kaikkia surevia kirkossa järjestettävään tilaisuuteen. Tällöin on tapana lukea vuoden aikana kuolleiden seurakuntalaisten nimet.

Seurakunnan diakoniatyöntekijät voivat halutessanne käydä kotonanne keskustelemassa. 

 

”Jumala on meidän sydäntämme suurempi ja tietää kaiken.”

1.  Joh.  3:20

 

 

 

Virsi siunauksessa

Virsikirjassa on oma osasto varsinaisille hautausvirsille, numerot 242-249, sekä kuolema ja iankaikkisuus, numerot 604-632. Myös uusia virsiä, vanhoilla tutuilla melodioilla ja uusilla sanoilla löytyy numeroilla 825-829. Virsikirjassa on myös paljon muita sopivia virsiä. Joitakin on ihan erityisen paljon toivottu. Tässä pieni kokoelma rakastetuimmista:

  • virsi 338 Päivä vain ja hetki kerrallansa
  • virsi 396 Käyn kohti sinua (ent. Sua kohti Herrani, ns.Titanic-hymni)
  • virsi 517 Herra kädelläsi
  • virsi 631 Oi Herra jos mä matkamies maan
  • virsi 462 Soi kunniaksi Luojan
  • virsi 600 Hyvyyden voiman
  • virsi 555 Oi Herra luoksein jää